Jarrulevyn minimipaksuus
Ajoneuvon jarrujärjestelmän asianmukaiseen toimintaan vaikuttavat monet asiat.
Huollossa jarrupalojen kulumista seurataan tarkasti, mutta jarrulevyjen paksuus jätetään usein tarkastamatta. Yleisesti ajatellaan, että jarrulevy ei kulu, mutta tämä uskomus on täysin virheellinen. Todellisuudessa sama ilmiö, joka aiheuttaa jarrupalan kulumisen, johtaa myös jarrulevyn kulumiseen.
Huollossa jarrupalojen kulumista seurataan tarkasti, mutta jarrulevyjen paksuus jätetään usein tarkastamatta. Yleisesti ajatellaan, että jarrulevy ei kulu, mutta tämä uskomus on täysin virheellinen. Todellisuudessa sama ilmiö, joka aiheuttaa jarrupalan kulumisen, johtaa myös jarrulevyn kulumiseen.
Jarrulevylle määritetään kulutuspinta, sillä sitä pienempi paksuus ei takaa asianmukaista jarrutustehoa. Kulutuspinta on olennaisen tärkeä parametri, joka on huomioitava tarkasti rutiinitarkastuksissa.
Mitä seurauksia on kuluneen jarrulevyn käytöstä?
Jarrulevyn ohentuminen alentaa jarrulevyn lämmönhajaantumiskykyä ja sen mekaanista lujuutta aiheuttaen kriittisiä vikoja ja toimintahäiriöitä. Näitä ovat esimerkiksi:
- lämpöhalkeamat, joita muodostuu jarrutuspinnalle lämpötilan nousun ja jarrulevyn ohentumisen seurauksena
- jarrulevyn vääntyminen, joka aiheuttaa tärinää ja melua
- polkimen liikematkan kasvaminen jarrutuspinnan ohentumisen seurauksena. Äärimmäisissä tapauksissa seurauksena voi olla myös jarrusatulan männän löystyminen, jolloin vaarana on jarrupalojen irtoaminen tai juuttuminen.
Edellä mainittujen ongelmien lisäksi kuluneet jarrulevyt voivat johtaa muihin vaarallisiin ilmiöihin, joita voi esiintyä varsinkin ajoneuvon raskaan kuormituksen, voimakkaan ja toistuvan jarrutuksen tai äärilämpötilojen vuoksi. Nämä kaksi ilmiötä ovat höyrylukko ja häipyminen.
Voimakkaan jarrutuksen aiheuttama jarrulevyn kuumeneminen korkeaan lämpötilaan – tyypillisesti ajettaessa hyvin mäkisessä maastossa tai vuoristoteillä – voi aiheuttaa höyrylukon, jolloin jarrunesteen lämpötila nousee yli 200 °C:seen.
Nesteen ylikuumentuessa putkistoon muodostuu ilmakuplia, jotka puristuvat kokoon. Tämän seurauksena ajoneuvo ei jarruta, vaikka jarrupoljin painettaisiin pohjaan.
Voimakkaan jarrutuksen aiheuttama jarrulevyn kuumeneminen korkeaan lämpötilaan – tyypillisesti ajettaessa hyvin mäkisessä maastossa tai vuoristoteillä – voi aiheuttaa höyrylukon, jolloin jarrunesteen lämpötila nousee yli 200 °C:seen.
Nesteen ylikuumentuessa putkistoon muodostuu ilmakuplia, jotka puristuvat kokoon. Tämän seurauksena ajoneuvo ei jarruta, vaikka jarrupoljin painettaisiin pohjaan.
Myös häipymisilmiö liittyy lämpötilan nousuun, jonka aiheuttaa jarrulevyn ohentuminen sekä ajoneuvon raskas kuormitus, jatkuvasti toistuva voimakas jarrutus tai kova pakkanen tai helle. Lämpötilan nousu pienentää jarrupalan ja jarrulevyn välistä kitkakerrointa, jolloin jarrutusmatka pitenee.
Miten jarrulevyn minimipaksuus mitataan?
Jarrulevyn minimipaksuuden mittauksessa tarvitaan mikrometri. Mittaus tehdään vähintään neljästä kohdasta. Pienintä näin saatua arvoa käytetään minimimittana koko jarrulevylle. Tätä arvoa verrataan jarrulevyyn stanssattuun arvoon, joka on merkitty minimipaksuutta tarkoittavan lyhenteen MIN TH perään ja tarkoittaa siis kulutuspinnan minimimittaa millimetreinä. Jos mitattu arvo on pienempi kuin minimipaksuus (MIN TH), jarrulevy on vaihdettava. Erityisen tärkeää on huomata, että jarrulevyt on vaihdettava kummallekin puolelle, vaikka vain toisen levyn paksuus olisi alle kulumisen minimitason.
Miten toimitaan?
Kuljettajan ja kaikkien matkustajien turvallisuuden varmistamiseksi koko jarrujärjestelmä on tarkastettava säännöllisesti. Näin varmistetaan jarrujen asianmukainen toiminta ja vältetään mahdolliset vauriot tai vahingot.
Kaikki vialliset komponentit on vaihdettava jokaisen tarkastuksen yhteydessä.
Kaikki vialliset komponentit on vaihdettava jokaisen tarkastuksen yhteydessä.
Ajoneuvon katsastuksessa tai erikoishuollossa jarrulevyjen kunto on tärkeää tarkastaa silmämääräisesti. Yleissääntönä jarrulevyt on vaihdettava joka toisen jarrupalojen vaihdon yhteydessä.
Vaihto tulee tehdä valmistajan ohjeiden mukaisesti kiristäen ruuvit momenttiavaimella oikeaan kiristysmomenttiin ja noudattaen oikeaa kiristysjärjestystä.
Tarkista kiristysarvot Brembon kiristysmomenttitaulukosta: Kiristysmomentit – Brembo-tuki
Onko jotain muuta, mitä haluat kysyä?
Ota yhteyttä Brembon tekniseen tukitiimiin. Teknikkomme ottavat sinuun yhteyttä mahdollisimman pian!
